Rästinpurkua jälleen

Tänään oli taas uudelleensyntymisen aika eli kampaajakäynti! Vaihdoin tällä kertaa kampaamoa, kai se aikansa ottaa ennen kuin se vakkarileikkaaja uudessa asuinpaikassa löytyy… Tällä kertaa myönsin jälleen koskimiehellisen otsanpiirteeni vaatimukset ja leikkautin kunnon otsatukan. Perinteinen ”uusi frisyyri”-kuva, olkaa hyvä:

Otsis vähän sojottaa kuvassa, mutta on se oikeasti ihan kivannäköinen!

Tarkkasilmäisimmät huomaavat kuvasta myös erään toisen yksityiskohdan, nimittäin korvakorun. Kyllä, olen vihdoin viimein, kolmekymppiseksi päädyttyäni, uskaltautunut rei’ittämään korvalehteni. Kuvassa näkyvä blingbling on vielä harjoituskoru, jota täytyy pitää vielä kaksi viikkoa yötäpäivää, että reikä paranee ensin kunnolla. Mutta ai että, nythän tässä aukeaa aivan uudet korushoppailumahdollisuudet! Kaulakoruja en oikein osaa arkena käyttää, niin onpahan nyt edes jotain naisellista (kun tukkakin näyttää taas katoliselta kuoripojalta, kuulemma :).

Itse rei’itystilaisuus oli aikamoinen päähänpisto (ehe ehe), vaikka olinkin rei’itystä suunnitellut jo kuukausikaupalla. Mutta nyt joululomalla kun sattui olemaan äiti paikalla henkisenä tukena, niin mitä siinä sitten enää jähnäämään. Valitsin paikaksi teinikorukaupan, joka nettiarvioiden perusteella vaikutti lupaavalta, ja näin oli. Oltiin paikalla hiljaiseen aikaan arki-iltana, joten myyjätyttö ehti keskittyä hommaan täysillä ja siirsi tussimerkintöjäkin muutamaan kertaan ennen kuin osuivat samalle tasalle kaikkien paikallaolijoiden mielestä :) Sain allekirjoitettavakseni toki nipun papereita, joissa lupasin ymmärtäneeni että tulehdusmahdollisuus on oma vikani, jos en reikiä kunnolla putsaile, jne. Vaaleanpunaiset lomakkeet olivat selvästi suunnattu nuoremmalle asiakaskunnalle, varinkin kuin allekirjoitusviivat olivat ”äidin allekirjoitus” (minä laitoin kyllä omani!). Kyllähän se myyjätyttö vähän hymähteli, kun sanoin vähän pelkääväni rei’itystä ja totesi että suurin osa asiakkaista ovat kyllä vauvoja tai ainakin alle kymmenvuotiaita…

Kaupan päälle sain sitten hoito-ohjeet ja pullollisen puhdistusainetta ja toki, teinikaupassa kun oltiin, tietysti pinkissä kassissa:

Hei kaikki! Mun korviin pistettiin just reiät!

Mainokset

4 thoughts on “Rästinpurkua jälleen

  1. Tämä on niin loistava kirjoitus! Enpä tiennytkään, missä täällä voi ottaa korvareikiä muualla kuin tatskapaikoissa, heh. Käyttivätkö ne sellaista ”asetta” vai neulaa? Kuulemma jälkimmäinen on paras vaihtoehto, mutta meitsillä ne aikoinaan ”ammuttiin.” Mikä lie termi oikea onkaan.

    • Juu mä just nimenomaan en halunnu tatskapaikkaan, toi teinarikauppa tuntui jotenkin turvallisemmalta… pyssyllä ammuttiin, eikä mulla mitään ongelmia ole nyt ollut. Ja ehkä sitä näin ”vanhalla iällä” putsaileekin niitä vähän huolellisemmin kuin ehkä ala-asteikäiset…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s