Omituisia harrasteita

Sunnuntaina oli kaunis lämmin ja aurinkoinen päivä. Iltapäivällä istuskelin auringossa parvekkeella lepakkotuolissa ja lueskelin Suomen Kuvalehtiä ja vilkaisin muille parvekkeille: vain yhdellä meidän-suuntaisella parvekkeella minun lisäkseni näkyi ihmisen pää. Aloin pohtia ilmiötä tarkemmin ja totta tosiaan: ihmiset eivät täällä harrasta parvekeoleskelua juurikaan. Tuosta meidän edestä menee, juu, aika vilkasliikenteinen tie, mutta ei sitä nyt silti meluksi voi sanoa. Eikä nämä talon mummot nyt missään rimpsallakaan ole, eli sisällä vaan kököttävät. Ja kyttäävät, ettei vaan kukaan pysäköi vieraspaikalle liian moneksi tunniksi.

Minä olen myös siitä outo, että istutin parvekkeelle ihan syötävääkin kasvustoa. Urban Gardening on nyt tosi kovassa huudossa (koska Michelle Obama sanoo että kasvimaat on jees), mutta täällä meillä lähiössä ei kyllä moista harrasteta. Ainakaan parvekelaatikoihin. Puutarhaliikkeessä jopa parvekelaatikko-hyllylle pääsy vaati henkilökunnan apua: sen eteen oli nimittäin pinottu kottikärryt ja kasteluletkut. ”Ai haluat noita pieniä tuolta?” ”juu, noita pieniä.” Täällähän on kaikki suurta. Myös kukkaruukut ja multasäkit. Painin multasäkin parkkipaikalla auton perään, kun takaa kuului työntekijän naurahdus ”no saithan sä sen sinne yksinkin, en ehtinyt auttamaan”. Suomalainenhan ei apua pyydä, varsinkaan nainen mieheltä. Tähän mitään miehiä tarvita, yhteen multasäkkiin :)

Harrastan parvekkeellalueskelun ja -kasvinkasvattelun lisäksi myös erästä toista epäilyttävää lajia, nimittäin naapurustossa kävelyä. Voi niitä tuijotuksia autonikkunasta! Tuossa meidän lähellä on sellainen kiva metsäpläntti ja pieni maatila eläimineen (juu, näin landella me asutaan), ja siellä usein lenkkeilen. Metsäpolulla ei nää juuri ikinä ketään, mutta maatilalle kyllä tullaan, autolla suoraan parkkipaikalle. Lampaiden ja hevosten katselu on kivaa, kun sen voi tehdä asfaltoidulta kävelytieltä pikkukengillä. Kuka hullu nyt tuonne metsään lähtisi?!

Mainokset

2 thoughts on “Omituisia harrasteita

  1. Nyt tuun tekemään sinut kateelliseksi: meidän tuossa kadulla vieressämme on Urban Garden: eli jotkut tyypit saivat tontin omistajalta luvan tehdä tuohon kadun reunaan puskien sijasta puutarhan, ja siihen saa kuka tahansa tulla istuttamaan mitä vain. Siinä on näemmä jo kaalit kasvamassa. Ja kumma kyllä, kukaan ei ainakaan viime vuonna tuntunut varastavan mitään, vaan tomaatit pysyivät paikoillaan ihan hyvin. :)

    Käveleminen ON epäilyttävää! :D Muistelen yhtä kesää Lynnwoodissa kun päätin mennä kävellen kirjastoon — voi sitä autosta huutelemisen määrää ja torven tööttäystä. Kato, jos asuu suburbiassa niin käveleminen tarkoittaa sitä, että oot varmasti menettänyt kortin rattijuopumuksen tms. takia tai oot vain niin köyhä, ettei ole varaa autoon. Kuka hullu nyt muuten jalkojaan käyttäis liikkumiseen? (P.S. Tulin just noin tunnin kävelylenkiltä meidän naapurustosta, ja täällä on onneksi ihan normaalia, että ihmiset käyttelevät jalkojaan).

    • Me nähtiin pari viikkoa sitten siellä jossain Montlaken nurkilla oikein urbaani kanalakin! Tai siis pari kanaa kotkotteli menemään ihan tavallisella pihatiellä :D En välttämättä kanoja haluaisi, mutta tuosta kasvimaapalstasta olen kyllä kade. Tää on just se aika vuodesta kun tulee kerrostaloasujalle pihakateus. Mutta sitten lumenluonnin aikaan se aina hälvenee :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s