Paluu länsirannikolle

Hei vaan hei ja terveisiä Suomesta. Olipa kivaa käydä. Varsinkin, kun se lumikaaos tuli Tampereelle vasta sitten kun me oltiin jo kotimatkalla…

Maaliskuun aikana Suomessa oli talvista, keväistä ja sitten taas vähän talvista taas, mutta pienmatkustaja oli koko ajan reipas retkeilijä, mainio seuramies ja utelias tutkija, eikä lennoillakaan kovasti möykännyt tai tehnyt äitinsä oloa tukalaksi. Ainut ”läheltä-piti” -tilanne oli viimeisellä lennolla Reykjavikista Seattleen, kun näytti siltä, että kone on niin täynnä, ettemme saa käyttöömme kokonaista penkkiriviä (eli turvakaukaloa ikkunapaikalle), vaan vieressämme istui ikkunapaikalla vielä tukalamman oloinen herrasmies. Äidillä oli hiki, lapsella oli hiki, mummilla oli hiki, koneeseen tuli koko ajan uusia ihmisiä, ilmastointi ei vielä toiminut, lapsi alkoi huutaa… Vierusmies alkoi jo pyyhkiä tuskanhikeään ja asetella korvatulppia korviinsa, kun lentoemäntä (tuo enkeli!) tuli kertomaan, että hänelle on käytäväpaikka vapaana rivillä 23, jos kiinnostaa. Ja siinä ei edes Mertaranta olisi ehtinyt sitä kuuluisaa kissaa sanoa, kun mies jo luikki ohitsemme uudelle paikalleen ja me saimme lapselle turvakaukalon, jossa hän sitten vetelikin sikeitä pariin otteeseen ihan kunnolla. Sain jopa syödä rauhassa! Ja tehdä ristikoita!

Kuukausi oli sen verran pitkä aika, että aivan kaikkea ei nyt ehdi tahi jaksa tähän auki kirjoitella, mutta noin periaatteessa päivämme täyttyivät ystävien, sukulaisten ja tuttavien tapaamisilla, tavallisella lapsiarjella ja eritoten isovanhempien höpsöttäessä uuden tulokkaan kanssa. Ja äiti sai Pyynikin näkötornimunkin. Kiitokset kaikille viimeisestä, tulemme (toivottavasti) pian uudestaan!

Kotiinpaluu oli kuitenkin mukavaa sekin. Täällä kirsikkapuut on kukassa ja meidänkin etupihalla on (näemmä) tulppaanit kohta puhkeamassa ja ilma muutenkin mukavan keväinen (vaikka onkin keskiarvoa kylmempää täälläkin). Ja toki pehmeän laskun arkeen tuo lempäälän-mummi, joka nyt kuukauden verran täällä leikittää pienhenkilöä, niin että äiti saa rauhassa lukea naistenlehden ja juoda kupin teetä silloin tällöin.

 

Mainokset

2 thoughts on “Paluu länsirannikolle

  1. Kiva kun pääsitte kotiin . nyt on pääsiäisloma me mennään kylpylään ja heurekaan . mä oon pakannu mun reppuun jo kaikkea . laitoitko muuten sen niminauhan marian huoneeseen? hyvää pääsiäistä .marialle terveisiä .T. Alessia.

    • Hyvää pääsiäislomaa teille! Niminauha odottaa vielä oikean paikan löytymistä. Kiitoksia vielä vaunujen ja haalarin lainasta, tulivat tarpeeseen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s