Lämmin paluu arkeen

Täällä ollaan pikku hiljaa palailemassa normaaliarkeen. Äiti -mummi- lähti kotiin sunnuntaina ja meistä tuli jälleen kolmihenkinen perhe. Vietimme sunnuntaisen syntymäpäiväni lentokenttäitkeskelyjen jälkeen puistossa ja pöristelevää vauvaa viihdyttäen (pörinään liittyy nykyään myös mukava kuolasuihku joka on hänestä itsestään erityisen hauskaa).

Kahden kuukauden jälkeen on ollut vaikeinta tottua siihen, että paikalla ei koko ajan olekaan juttukaveria ja apukäsiä enää. Kun mies on töissä ja lapsi nukahtaa päiväunille, on hiljaista. Todella hiljaista. Aamupala pitää taas syödä yksin (ja siivota keittiö aamiaisen jälkeen!). Kävelylle lähtiessä lapsi joutuu huutamaan vaunuissa sen aikaa, että saan omat kengät jalkaani, koska ei olekaan apulaista viemässä lasta välittömästi ulos ja liikkeelle (ja uneen jo ennen kuin itse pääsen pihalle). Mutta näinhän se oli ennenkin, joten miksi nyt tuntuu niin vaikealta? Nopeasti sitä ihminen oppi hyödyntämään apuvoimia :)

Lapsi muuten tekee hampaita. Kaksi ensimmäistä ilmestyi peräkkäisinä päivinä viime viikolla, lisää on iltahuudoista päätellen tiedossa lähiaikoina.

Ja täällä on lämmin. Yli 20 astetta -lämmin. Ja puut kukkii!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s