Eihän tässä nyt ehdi blogiin kirjoitella, kun on nuo olympialaiset. Tällä kertaa löysimme tavan vältellä tyhmää NBC-kanavaa: meilläpäs näkyy kanadalainen kanava, ja ihan HD:nä! Enimmäkseen sielläkin toki näytetään curlingia, mutta sentään jääkiekkokin huomioidaan ja myös muiden maiden suoritukset kuin pelkästään kotimaan. Olen nähnyt asioita jopa suorana lähetyksenä! Penkkiurheilijan usko maailmankaikkeuteen on palautumassa.
Olympiaurheilun lisäksi täällä puhaltelee kevättuulet. Siis ihan oikeasti. Toissapäivänä iltakävelyllä puhalteli aika voimakkaasti, mutta puolivälissä tajusin, että tuuli ei ollut enää sellainen hyisenkostea talvituuli, vaan lempeämpi, hyväntuoksuinen kevättuuli! Illat on myös jo huomattavasti valoisampia, mikä tarkoittaa iltakäyntejä leikkipuistoon! (Talvella ei voi mennä iltaisin leikkipuistoihin, koska niissä ei ole valoja.) Ja linnutkin karjuu (=isäni käyttämä termi) jo kovaa. Sieltä se tulee, kevät. (Krookukset tai narsissit ei meidän pihalla kuki, koska ne kukkasipulit nyt on edelleen siellä kaupan hyllyssä. Istutetaan sitten aikanaan kesäkukat. Ehtiihän tuota.)
Moisiolammen ompelimosta tuli torstaina keväinen piristyspaketti ja toinen lahjamekoista piti toki saada päälle heti eilen päiväkotiin. Lapsi on jo oppinut erään vahvan totuuden elämästään. Hän osoittaa lähes kaikkia tekstiilituotteita sanoen “mummin tekemä” ja melkein aina voi vaan myötäillä. Pipo – on, se on mummin tekemä. Huppari – juu, sekin on mummin tekemä. Matto – juu, matotkin on mummin tekemät. Kenkien kohdalla pitää tuottaa pettymys – ei kulta, nahkakenkiä ei mummikaan osaa tehdä.
Uusi mekko (ja huomatkaa verhot!)
Amatööriäiti täällä painiskelee kevät- ja kesävaatekaaoksessa. Jälkeläinen kasvaa alaraajoistaan sitä vauhtia, että alaosan vaatetusta pitäisi olla päivittämässä koko ajan, vaikka paidoista ja mekoista mahtuu vielä yli vuodentakaisetkin. Enkä edes aloita kenkäasiasta. Voisiko tän koko vaatehuoltoprosessin ulkoistaa? Kuukausimaksua vastaan kotiovelle tulisi kerran viikossa puhtaat ja sopivat vaatteet viikattuina ja sitten käytön jälkeen ne veisi joku POIS (nimim. 12 laatikollista pieneksi jäänyttä lastenvaatetta vie kaapissa tilaa)? Voisin harkita samaa palvelua myös omille vaatteilleni (koska joka aamu on se sama ongelma. Ei MITÄÄN päällepantavaa.)
Talokaupat tehtiin kutakuinkin tasan vuosi sitten. Muutto tapahtui vappuna. Moni on kysynyt “onko teillä nyt kaikki valmiina siellä talossa?” No ei aivan ole. Lapsen huoneeseen saatiin verhot ikkunaan viikko sitten. Muissa ikkunoissa ei verhoja (tai tankoja) vielä ole. Keittiössä ei ole ruokakomeroa. Takassa ei ole sisusta (siis kaasutakka, josta se takkaelementti puuttuu). Vieraskylppäri on karmea. Alakerran pikkuvessa on karmea. Leikkihuone on ihonvärinen. Leikkihuoneen valaisin on ruma. Keittiön valaisin on ruma. Taulut puuttuu seiniltä edelleen. Kodinhoitohuoneessa ei ole liinavaatekaappia eikä hyllyjä siivousvälineille.
Mitä me siis olemme muuton jälkeen saaneet tehtyä? No, sen verhotangon tytön huoneeseen. Hyllyt makuuhuoneen vaatekaappiin. Eteiseen uuden valaisimen sen kasarihenkisen hirvitys-muovikristallikruunun sijaan ja eteiseen naulakot. That’s it. Mutta siis hei hiljaa hyvä tulee!
Amerikan Meininki 