Meillä on uusi ystävä, nimeltään Nakke. Nakella on kevättä rinnassa ja varmaankin ns. haku päällä. Tapasimme hänet ensi kerran pari viikkoa sitten sunnuntaiaamuna, kun yhtäkkiä kesken aamiaisen olohuoneen takasta alkoi kuulua ihmeellinen pärinä. Lyhyen ihmettelyn jälkeen kävi ilmi, että se on kuin onkin erheentynyt tikanpöljäke, joka takapihallamme tönöttävien yhdeksän männyn sijaan oli päättänyt että paras hakkaamiskohde onkin meidän savupiipun metallisuojalevy. Pärisee kuulkaa komeasti, sen voin sanoa.
Ja tänä aamuna heräsin siihen samaan ääneen. Kävin tervehtimässä Nakkea pihalla ja hän lähti sitten muualle riiuuhommiin, kun sovittiin että annetaan lapsen vielä vähän nukkua, että äiti ehtii käydä suihkussa ja keittää puuron ensin.
p.s. Kirsikatkin kukkii jo, mutta en ole ehtinyt kameroineni ulos päivänvalon aikaan, joten teidän on nyt uskottava minua ihan näin ilman kuvatodisteitakin.
Täällä Naken sukulaiset pärisyttävät tolpan päässä olevaa peltiä.
Kerro terveisiä täältä Amerikan-serkulta!
Vinkkaa teidän Nakelle, että partneri vois löytää täältä mailin päästä. Aamuvirkkua laatua tämäkin yksilö. Toisin kuin meidän teini, joka on jo uhannut päättää Naken päivät.
Heh, voi teiniparkaa! Täytyypä kiinnittää savupiippuun teidän osoite vinkiksi :)